Maailmansyleilyn puolesta Elämän monimuotoisuus on tärkeää - myös ihmisten keskuudessa

Ajatuksia ydinvoimasta

Viime aikoina on nähty useampi puheenvuoro ydinvoiman tärkeydestä ilmastonmuutoksen torjunnassa, esimerkiksi Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalakselta ja Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Sanna Syriltä. Syrin näkemyksistä kertoneessa Ylen jutussa puhuttiin myös vihreiden sisäisestä ydinvoimakeskustelusta.

Puolueen tuoreessa poliittisessa tavoiteohjelmassa vuosille 2019-2023 ydinvoimasta todetaan seuraavaa:

"Ilmastonmuutoksen torjumiseksi Vihreät suhtautuu avoimesti kaikkeen vähäpäästöisen ja ympäristöystävällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Viimeisimmät Suomessa tehdyt ydinvoimahankkeet ovat olleet hitaita ja ongelmallisia. Sellaisia emme halua lisää."

Viimeisimmillä hankkeilla viitataan luonnollisesti etenkin turvallisuuspoliittisesti kyseenalaiseen Fennovoimaan ja vuosikausia myöhässä valmistuvaan(?) Olkiluoto kolmoseen. Eräs vihreä (ydinvoimaa kannattava!) tuttuni totesikin taannoin osuvasti: "there's no business like nuclear business".

Vaikka Vihreät ei halua rakentaa lisäydinvoimaa perinteisessä muodossa, emme kuitenkaan myöskään kannata olemassaolevien laitosten ennenaikaista alasajoa. Tavoiteohjelma antaa nähdäkseni mahdollisuuden myös modernin ydinvoiman käyttöönottoon, yhtenä esimerkkinä pienyksiköihin perustuva SMR (Small Modular Reactor). Vihreät kaupunginvaltuutetut Helsingissä ja Turussa ovatkin niiden käytön selvittämistä vaativia aloitteita tehneet ja tukeneet.

Mitä sitten itse ajattelen ydinvoimasta? Lähtökohtani on se, että ilmastonmuutosta tulee torjua kaikin keinoin, mahdollisimman pragmaattisesti ja teknologianeutraalisti. Vaikka ydinvoimaan liittyy turvallisuusriskejä, ne on kuitenkin suhteutettava ilmastonmuutoksen luomaan uhkaan olemassaolollemme. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettemme kykene vastaamaan haasteeseen riittävän nopeasti ilman turvautumista ydinvoimaan.

Perinteinen ydinvoima ei tietenkään riitä yksin ja sen rakentaminen on hidasta ja kallista. Poliittisesti voisimme silti edistää esimerkiksi yllämainitun SMR-teknologian tutkimusta ja sen käyttöönottoon liittyvän byrokratian keventämistä.

Uusiin hankkeisiin lupaan suhtautua avoimesti: ei varauksetonta tukea, mutten myöskään tyrmää ennakkoon. Fennovoimaa tuskin tulen koskaan tukemaan, sen toteutumisesta ei globaalin ilmastokatastrofin torjuminen voi olla kiinni. Olkiluoto III toivottavasti valmistuu pian ja alkaa tuottamaan (lähes) päästötöntä energiaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää
Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

" Lähtökohtani on se, että ilmastonmuutosta tulee torjua kaikin keinoin, mahdollisimman pragmaattisesti ja teknologianeutraalisti."

Todellako?

Maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen edellyttää sosialismiin siirtymistä

Paljonko maksaa uusi maapallo?

Käyttäjän VilleSavonlahti kuva
Ville Savonlahti

Ihan mielenkiintoinen näkökulma, mutta pysytään kuitenkin energiapolitiikassa. :)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Ei ole Vihreille mikään häpeä kannattaa ydinvoimaa. Jos katsotaan eri puolueiden hallituksessa istumisvuodet ja niiden aikana tehdyt myönteiset ydivoimalapäätökset, Vihreät ovat kärjessä ydinvoimamyönteisyydessä.

Käyttäjän VilleSavonlahti kuva
Ville Savonlahti

Valhe, emävalhe, tilasto. ;)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Ydinvoiman kanssa olemme tehneet virheitä. Yksiköt ovat olleet liian suuria, tuotanto keskitettyä. Jos Fennovoima kaatuisi johonkin en olisi surullinen. Pidän todennäköisenä, että Suomeen tullaan rakentamaan lisää ydinvoimaa, mutta hajautetummin ja pienemmin yksiköin.
Ydinvoiman uhkatekijät on jo Neuvostoliiton toimesta lähiympäristössämme maksimoitu. Jos joku haluaa opiskella, googleta Sosnovyi Bor ja sen käyttöhäiriöilmoitukset. Ei heikkohermoisille! Käyttökulttuuri edustaa Tšernobyl-tasoa, kuten reaktoritkin. Yhden puolueemme nykyinenkin tähtiedustaja on sanonut sieltä tulevan "rauhan sähköä".

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Suomeen oli 1990-luvun alussa tarjolla maailman paras reilun tuhannen megawatin kiehutusvesilaitos kokeneelta ja rutinoituneelta, Suomen olosuhteet tuntevalta valmistajalta. Hanke tunnetusti kaatui Kataisen jälkeen Suomen historian toiseksi kalleimman pikkupoliitikon peliin, ja seurauksena ASEAn ydinvoimalaitosrakentamisosaaminen hävisi. Kymmenessä vuodessa tuuliviiri-Vanhanen oli ehtinyt tehdä täyskäännöksen, mutta reaalimaailmassa ei uutta osaamista pystytä luomaan pelkällä tyhjän jauhamisella. Olkiluoto kolmonen tilattiin sitten sieltä mistä vielä sai.

Jaakko Korvola

Vaikka OL3:n rakentaminen on ollut hyvin hidasta, niin rakentamisnopeudessaan se voittaa selkeästi tuuli ja aurinkovoiman. OL3:n rakentamisaikana Suomeen ei ole onnistuttu rakentamaan edes nimellisteholtaan samaa määrää tuuli ja aurinkovoimaa. Kun vielä huomioidaan, että tuulivoiman todellinen tuotanto on noin 20-30% nimellistehostaa, niin OL3:n on itseasiassa tarjoamassa SUHTEELLISEN nopeasti vähäpäästöistä energiaa kaikesta huolimatta.
Jos rakentamisen hitaus on ydinvoiman vasta-argumentti, niin tuuli ja aurinkovoimaloiden rakentaminen pitäisi lopettaa samantien.

Muutenkin ydinvoimaloita on rakennettu keskimäärin 7-8 vuoden aikataulussa. OL3:n epäonnisen pilottiprojektin käyttäminen esimerkkinä ydinvoiman rakentamisen nopeudesta osoittaa lähinnä ettei nähdä asioita yhtään laajemmin.

Toimituksen poiminnat