Maailmansyleilyn puolesta Elämän monimuotoisuus on tärkeää - myös ihmisten keskuudessa

Perustulossa on kyse luottamuksesta ja vallasta

Yle julkaisi tänään tulokset eduskuntapuolueiden puheenjohtajille tekemästään sosiaaliturvakyselystä. Sen perusteella vastikkeellisuutta kannattaa Kokoomus, vastustavat Vihreät ja Vasemmistoliitto, ja loput kannattavat osittain. Tämä jako heijastuu myös suhteessa vastikkeettomaan perustuloon: sitä kannattavat vain Vihreät ja Vasemmistoliitto. Perinteisesti vahvaa perusturvaa ja perustuloa kannattava Keskustakin taipuu vain osittaiseen vastikkeettomuuteen. Viime kädessä puolueiden erot selittyvät luottamuksella ja vallalla: kuinka ihmisten uskoo toimivan vastikkeettoman rahan kanssa ja miten perustulo vaikuttaa esimerkiksi työmarkkinoiden valtasuhteisiin.

 

Epäilykset perustuloa kohtaan liittyvät myyttiin Suomen sosiaaliturvajärjestelmän laajamittaisesta väärinkäytöstä ja kissanpäiviä viettävistä työttömistä. Sosiaaliturvan varassa on kuulemma liian helppo elää ja tukien käyttö vaatii tiukempaa kontrollia - täysi vastikkeettomuus päästäisi hiiret tanssimaan pöydällä. Todellisuudessa alikäyttö on huomattavasti yleisempää kuin väärinkäyttö ja Suomi on saa jatkuvasti moitteita perusturvan liian alhaisesta tasosta.

 

Tällä hallituskaudella sosiaaliturvan vastikkeellisuutta on aktiivimallien myötä kehitetty yhä kontrolloivampaan ja suoraan sanoen sadistisempaan suuntaan. Perusturvan taso ei enää riipu edes siitä hakeeko töitä, vaan siitä saako töitä. Kuntia kannustetaan ohjaamaan työkykyisetkin työttömät kuntouttavaan työtoimintaan yhdeksän euron päiväpalkalla. Lisäksi Kela leikkaa nykyisin tuhansilta toimeentulotuen alle 500 euron perusosasta pois 100-200 euroa. Köyhyysrajan alle painamisen selvästi ajatellaan ajavan ihmiset takaisin työmarkkinoille, mutta sen sijaan heitä löytyy yhä enemmän leipäjonoista.

 

Kun poliittinen tahto on tämä, ei ole suuri yllätys, että paljon kansainvälistä julkisuuttakin saanut perustulokokeilu toteutettiin riittämättömillä resursseilla: tutkijoiden mukaan riittävä otos olisi 10 000 eri elämäntilanteissa olevaa 2000 pitkäaikaistyöttömän sijaan. Mahtoiko kyse olla tiukasta rahatilanteesta vai kunnolla toteutetun kokeilun tulosten pelosta?

 

Demareilla perustulovastaisuus selittyy tarveharkinnan vaatimuksella ja vahvalla kytkyllä ammattiyhdistysliikkeeseen. "Tukien maksamiselle tarvitaan aina syy!", kuuluu tyypillinen perustelu SDP:n riveistä. Ammattiliitot - ja niiden myötä demaritkin - ovat myös allergisia perustulon mahdollistamille sosiaaliturvan ja osa-aikatyön yhdistelmille, koska se kaventaisi niiden valtaa ja kokopäivätyössä olevien neuvotteluasemaa työmarkkinoilla.

 

Perussuomalaiset puolestaan pelkäävät etenkin maahanmuuttajien sosiaaliturvan käytön lisääntyvän. Tämä avoin ihmisryhmien vastakkainasettelu heijastaa oikeastaan muidenkin perustuloa ja vastikkeettomuutta vastustavien arvomaailmaa: työttömät ovat jatkuvasti epäilyksenalaisia vapaamatkustamisesta ja heitä ei voi jättää valvomatta.

 

Toivottavasti Suomi pääsee vielä yli tästä luottamuspulasta. Perustulokokeilun sujumisesta tihkuu jo julkisuuteen lupaavia tarinoita, jotka varmasti rohkaisevat siirtymään vastikkeettomaan sosiaaliturvaan tulevaisuudessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Asenne perustuloa kohtaan riippuu ihmiskäsityksestä. Jos olettaa ihmisen toimivan pakosta vastustaa. Jos taas olettaa ihmisen toimivan omasta halustaan kannattaa. Loppu onkin sitten matematiikkaa ja yksityiskohtien hiomista.

Kun otetaan käyttöön perustulo ja luovutaan päivähoitomaksujen progressiosta, on kaksi suurinta kannustinloukkutekijää eliminoitu. Lisäksi on leikattu valtavasti byrokratiaa.

Demarien vastustuksen ymmärrän, koska tuo on ammattiliittojen painajainen. Mutta miksi porvaripuolueet ovat tuollaisia puusilmiä? Sitä en ymmärrä.

Käyttäjän VilleSavonlahti kuva
Ville Savonlahti

Porvaripuoleilla kyse on ennen kaikkea uskosta vastikkeettoman sosiaaliturvan passivoivuuteen - ikäänkuin työttömien suuri enemmistö syljeskelisi mieluummin kattoon kotosalla kuin yrittäisi työllistyä.

Se on sikäli absurdia, että perustulon voi nimenomaan ajatella kasvattavan työn tarjontaa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kuten Savonlahti toteaa, keskusta on perusturvan kannalla. Mutta ei siis kuitenkaan täysin varauksetta vastikkeettoman turvan. Tosin täällä on esimerkiksi Johannes Kananen kirjoittanut keskustan perusturvatyöryhmän työstä ja hän itse pohtii kyllä, mitkä asiat puoltaisivat vastikkeetonta turvaa. Joten kyllä keskusta porvaripuolueista on aika lähellä vastikkeetonta turvaa.
http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26...

Itse olen aika vahvasti tuon vastikkeettoman perusturvan puolella. Yritän myös perustella sitä lähipiirissäni oleville ensi kevään kansanedustajaehdokkaille. Mutta tiedän kyllä ongelman. Helposti tulee mieleen myös se vaihtoehto, että sillä mahdollistetaan toimeentulo ilman, että tarvitsee tehdä mitään.

Kuitenkin jo tällä hetkellä sosiaalilainsäädäntö antaa mahdollisuuden saada toimeentuloon riittävät etuudet ilman työntekoa. Siitä riippumatta, onko työnteon esteenä työkyvyttömyys vai työhaluttomuus. Eikä työhaluttomuuskaan aina ole suinkaan asenteellista haluttomuutta vaan uskalluksen puutetta.

Tuolla perusteella väittäisin, että minimitason (työvoimatuki + asumistuki + toimeentulotuen minimi) suuruinen perusturva tulisi vain vähän kalliimmaksi kuin nykyiset tuet. Periaatteessa se tulisi sen verran kalliimmaksi, mitä nyt tukia jättävät hakematta he, jotka todellisuudessa saisivat toimeentuloatukea, kunhan vain saisivat haetuksi. Eli siis enimmäkseen juuri kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat. Hassua kyllä, heidän toimeentulotukensa on sitten ystävien ja sukulaisten tukea, josta (summasta riippuen) pitäisi tietenkin maksaa lahjavero. Kuten väliin uutisistakin on näkynyt, heille käy myös juuri se, että jos joku vahingossa sattuu antamaan heille rahaa suoraan tilille, se vähennetään suoraan toimeentulotuesta. Toisin sanoen heidän auttamisensa muuten kuin selvällä setelirahalla tai ostamalla ruokaa jne on +-0.

Tietenkin olisi heitä, jotka eläisivät pelkällä perusturvalla, tekemättä mitään muuta kuin mitä huvittaa. Yhteiskunnan vain on hyväksyttävä se. Siltä osin väittäisin, että osuus jäisi kuitenkin vähäiseksi. Jos perusturva olisi sellainen, että kaikesta itse ansaitusta jäisi kuitenkin aluksi lähes kaikki ja siitä hiljallen vähentyen lisänä itselle, suurin osa yrittäisi tehdä edes vähän. Ja vähän olisi hetken kuluttua useimmilla enemmän, koska ei tarvitsisi miettiä, miten turvaa sen, että ei putoa pois tuilta kokonaan.

Laskennallisesti tuo kaikki olisi hoidettavissa. Kun perustulo laskettaisiin mukaan vuosittaiseen verotettavaan ansioon, kokonaisvero voitaisiin asettaa niin, että nykyiseen verrattuna tietyllä tulotasolla perustulon vaikutus olisi +-0. Sitä alemmilla ansio- ja pääomatuloilla perustulo toisi tulon lisää, sitä ylemmillä perustulo nollautuisi. Mahdollisesti se aiheuttaisi ylemmissä tuloluokissa todellisen verotuksen nousua. Se kuitenkin riippuisi siitä, minkä verran käsittelyn yksinkertaistaminen toisi kustannussäästöä ja tulojen nousu todellisuudessa maksettavan tuen kokonaismäärän laskua.

Tämä tietenkin sisältää sen, että ainakin työmarkkinatuesta ja asumistuesta luovutaan ja toimeentulotuki palautuu takaisin tueksi, joka on poikkeuksellinen tuki. Jos kunnat sitten edelleen haluaisivat maksaa asumistukea, se kuuluisi kunnan kustannettaviin tukiin. Periaatteessa kaikki nykyiset tuet pitäisi ajatella lopetettavaksi ja sen jälkeen olisi erikseen harkittava, tarvitaanko jotain harkinnanvaraisia erityistukia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Muuten samoilla linjoilla, mutta poistaisin samalla ansiotuloverotuksen progression. Se hoituisi käytännössä sillä, että perustulo olisi verotonta ja asiotuloista peritään tasavero. Omat laskelmani antoivat aikanaan noin 40% verokannan.

Käyttäjän VilleSavonlahti kuva
Ville Savonlahti

Uskon Keskustan olevan hyvä liittolainen perustulorintamalla. Haluaisin myös uskoa, että demarit ennen pitkää kääntyvät sitä kannattamaan.

Harkinnanvaraisia tukia tullaan yhä tarvitsemaan, muttei läheskään nykyisessä mittakaavassa. Vihreiltä nuorilta tuli hiljattain oma mallinsa, jossa perustuloon oli sisällytetty asumislisä.
https://www.vihreatnuoret.fi/vihreiden-nuorten-per...

Käsittääkseni myös emopuolue on päivittämässä omaa malliaan keväällä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Perustulon käyttöön otto merkitsisi vain sitä, että toimeentulotuen nimi muuttuisi ja se tulisi automaattisesti kaikille. Samalla on kuitenkin pakko muuttaa verotusta niin, että tulojen kasvaessa perustulo leikkautuu pois. Ei perustulolle ole erillistä rahakasaa missään. Se kerätään niiltä, joilla on tuloja sen verran, että he ovat maksukykyisiä. Tyhjältä ei voi mitään nyhjästä.

Mitä korkeampi on perustulo, sitä ankarampaa on verotus. Siihen se hanke kaatuu. Perustulon on oltava niin alhaisella tasolla, että ne, joilta se verotuksella viedään, suostuvat maksamaan perustulosta aiheutuvat kulut. Mitä enemmän erilaisia tukia asumistuen lisäksi perustuloon sisällytetään sitä mahdottomammaksi se käy.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Eihän perustulolla ole tarkoitus antaa kenellekään oleellisesti nykyisin mahdollista tukea enempää. Verotuksesta ne nykyiset tuetkin maksetaan. Tarkoitus on vain, että henkilö, jolla ei ole muita tuloja tai tulot ovat vähäisiä, saa välttämättömään toimeentuloon tarvittavan tulon nykyistä helpommin ja nopeammin.

Nythän jo työmarkkinatuen maksatukseen voi tulla viikkojen viiveitä, jos asiasta joutuu tekemään lisäselvityksiä. Jos toimeentulotukeen tulee kielteinen päätös, Helsingissä voi kestää puoli vuotta, ennen kuin lautakunnan käsittelystä voi saada muutoksen päätökseen. Siinä kurki kuolee ennen kuin suo sulaa. Eikä jokaisen psyyke ole sellainen, että taistelutahto vain kasvaa, jos jääkaappi on tyhjä ja maksamattomat sähkölaskut ja vuokrat pöydällä. Eikä oikein tekisi mieli vipata kavereiltakaan, kun ei ole tietoa, milloin voi maksaa takaisin, jos koskaan.

Käyttäjän VilleSavonlahti kuva
Ville Savonlahti

Toimeentulotukeen - ja kymmeniin muihin etuuksiin - liittyvä kontrolli ja byrokratia ei kuulu perustulojärjestelmään, niiden välille ei voi laittaa yhtäläisyysmerkkiä.

Mitä kustannuksiin tulee, ainakin vihreiden esittämä perustulomalli (560e/kk) oli eduskunnan tietopalveluiden laskemien perusteella kustannusneutraali. Verotuksen progressio kyllä kasvaisi hieman, mutta keskituloisilla pysyisi nykyisellään.
https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/tee...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Joskus kun tuota itse laskin, päädyin myös noin 40% tasaveroon. Käytin 600 €/kk. Muistaakseni tuo kuitenkin loivensi progressiota yläpäässä aavistuksen, mikä oli nimenomaan se, mikä tulee katettavaksi byrokratian säästöillä.

Tuolla pienellä loivennuksellahan tuo myydään suurituloisille, niin ei toimettomat taivaanrannanmaalarit enää harmita niin paljoa...

Käyttäjän VilleSavonlahti kuva
Ville Savonlahti Vastaus kommenttiin #9

Itse olen kyllä valmis lievään progression lieventämiseen, jos sen myötä järjestelmää päästäisiin kokeilemaan.

Tulevien hallitusneuvottelujen suhteen en vain ole kovin optimistinen, kokeilun jatkaminen ja laajentaminen voisi olla realistinen tavoite.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Sen voin sanoa varmana tietona, että kun tulot lasketaan riittävän alas, ei ihminen enää kykene töitä hakemaan näillä nykyisillä organisoiduilla työmarkkinoilla.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Perustulon otos johtuu hallitukselta itseltään, joka antoi liian vähän rahaa, että riittävä otos 10 000 ei voitu ottaa käyttöön, jossa 5000 olisi ollut nykysysteemissä ja 5000 olisi ollut perustulokokeilussa.

Rahaa annettiin niin vähän, että otos riitti vain 2000. Tutkijat olisivat toivoneet, että rahat riittäisivät 10 000 otoksen tutkimiseen.

Siitä voidaan spekuloida, että tehtiinkö otos tahallisesti niin vähän, että jälkeenpäin voidaan todeta, että ei ole perustulo toiminut? Nimittäin se otos antaa liian suuren virheellisen arvion. Ajatellaan näin: otetaan 2 otosta, jossa 1 on työtön ja 1 on nykyisen systeemin varassa, tämä ei anna selkeää tulosta millään mittarilla.

Tämä pienuus vaikuttaa vaalitempulta kevään vaaleja ajatellen, että voidaan todeta, ettei ole toiminut.

Nyt kaikkien kannattaa silmäillä hyvin tarkasti helmikuussa, kun perustulon tutkijat julkaisevat perustulokokeilun alustavat arviot.

Jos arvioissa paljastuu se, että perustulo tuotti enemmän työllisyyttä kuin vanha systeemi ja se kannustaa siihen, että perustuloa pitäisi laajentaa yhä useammalle eri ryhmille.

Näin yksinkertaisesti yritin kertoa, että miten se hommaa kannattaa edetä. Muut puolueet, ketkä jo julistavat etukäteen ihan kuin tuomiten perustulon epäonnistuneeksi tai siitä saaduista tuloksista, puhuvat silkkaa sontaa. Kukaan ei tiedä siitä yhtään mitään ja ainoastaan tutkijat siinä tietävät varmasti paljon enemmän asiasta kuin nämä pilvissä leijuvat poliitikot.

Toimituksen poiminnat