Perustulossa on kyse luottamuksesta ja vallasta

Yle julkaisi tänään tulokset eduskuntapuolueiden puheenjohtajille tekemästään sosiaaliturvakyselystä. Sen perusteella vastikkeellisuutta kannattaa Kokoomus, vastustavat Vihreät ja Vasemmistoliitto, ja loput kannattavat osittain. Tämä jako heijastuu myös suhteessa vastikkeettomaan perustuloon: sitä kannattavat vain Vihreät ja Vasemmistoliitto. Perinteisesti vahvaa perusturvaa ja perustuloa kannattava Keskustakin taipuu vain osittaiseen vastikkeettomuuteen. Viime kädessä puolueiden erot selittyvät luottamuksella ja vallalla: kuinka ihmisten uskoo toimivan vastikkeettoman rahan kanssa ja miten perustulo vaikuttaa esimerkiksi työmarkkinoiden valtasuhteisiin.

 

Epäilykset perustuloa kohtaan liittyvät myyttiin Suomen sosiaaliturvajärjestelmän laajamittaisesta väärinkäytöstä ja kissanpäiviä viettävistä työttömistä. Sosiaaliturvan varassa on kuulemma liian helppo elää ja tukien käyttö vaatii tiukempaa kontrollia – täysi vastikkeettomuus päästäisi hiiret tanssimaan pöydällä. Todellisuudessa alikäyttö on huomattavasti yleisempää kuin väärinkäyttö ja Suomi on saa jatkuvasti moitteita perusturvan liian alhaisesta tasosta.

 

Tällä hallituskaudella sosiaaliturvan vastikkeellisuutta on aktiivimallien myötä kehitetty yhä kontrolloivampaan ja suoraan sanoen sadistisempaan suuntaan. Perusturvan taso ei enää riipu edes siitä hakeeko töitä, vaan siitä saako töitä. Kuntia kannustetaan ohjaamaan työkykyisetkin työttömät kuntouttavaan työtoimintaan yhdeksän euron päiväpalkalla. Lisäksi Kela leikkaa nykyisin tuhansilta toimeentulotuen alle 500 euron perusosasta pois 100-200 euroa. Köyhyysrajan alle painamisen selvästi ajatellaan ajavan ihmiset takaisin työmarkkinoille, mutta sen sijaan heitä löytyy yhä enemmän leipäjonoista.

 

Kun poliittinen tahto on tämä, ei ole suuri yllätys, että paljon kansainvälistä julkisuuttakin saanut perustulokokeilu toteutettiin riittämättömillä resursseilla: tutkijoiden mukaan riittävä otos olisi 10 000 eri elämäntilanteissa olevaa 2000 pitkäaikaistyöttömän sijaan. Mahtoiko kyse olla tiukasta rahatilanteesta vai kunnolla toteutetun kokeilun tulosten pelosta?

 

Demareilla perustulovastaisuus selittyy tarveharkinnan vaatimuksella ja vahvalla kytkyllä ammattiyhdistysliikkeeseen. "Tukien maksamiselle tarvitaan aina syy!", kuuluu tyypillinen perustelu SDP:n riveistä. Ammattiliitot – ja niiden myötä demaritkin – ovat myös allergisia perustulon mahdollistamille sosiaaliturvan ja osa-aikatyön yhdistelmille, koska se kaventaisi niiden valtaa ja kokopäivätyössä olevien neuvotteluasemaa työmarkkinoilla.

 

Perussuomalaiset puolestaan pelkäävät etenkin maahanmuuttajien sosiaaliturvan käytön lisääntyvän. Tämä avoin ihmisryhmien vastakkainasettelu heijastaa oikeastaan muidenkin perustuloa ja vastikkeettomuutta vastustavien arvomaailmaa: työttömät ovat jatkuvasti epäilyksenalaisia vapaamatkustamisesta ja heitä ei voi jättää valvomatta.

 

Toivottavasti Suomi pääsee vielä yli tästä luottamuspulasta. Perustulokokeilun sujumisesta tihkuu jo julkisuuteen lupaavia tarinoita, jotka varmasti rohkaisevat siirtymään vastikkeettomaan sosiaaliturvaan tulevaisuudessa.

VilleSavonlahti
Vihreät Lieto
Ehdolla kuntavaaleissa

Liedon vihreiden puheenjohtaja
Pokeriammattilainen
Feministi
Vegaani
Maailmansyleilijä
Erityisvanhempi
Kuntavaaliehdokas 2021

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu